Kyläyhdistys

Ruotsalan kyläyhdistykseen kuuluu Ruotsalan kylän lisäksi monta lähikylää. Yhdistys on perustettu v. 1987.

Ruotsalan kyläyhdistyksen hallitus v. 2023

Korkealaakso Heikki, puheenjohtaja
Keltikangas Maritta, sihteeri
Filppula Henriikka, varajäsen Piri Toni
Kamppila Jaakko, varajäsen Kamppinen Hilkka
Keltikangas Eveliina, varajäsen Mäenpää Marja-Liisa
Keltikangas Pekka, varajäsen Malm Jukka
Piiroinen Päivi, varajäsen Rinne Leila
Pollari Anita, varajäsen Mäenpää Eero
Salmela Jukka, varajäsen Perälä Jukka
Salmela Terttu, varajäsen Kamppila Sinikka

Piiroinen Päivi, rahastonhoitaja

Malm Jukka, kirjanpito
Pollari Anita, leikekirjan pitäjä

Tilitarkastajat: Vesa Jokela ja Ilpo Antila.

Kyläyhdistyksen historiaa

Ruotsalan kylätoimikunta perustettiin v.1987 ja pian sen jälkeen kirjoitettiin kylän historiasta kertova kirja: ”Järvi kylän kainalossa”. Aluksi toiminta keskittyi yhteisten tilaisuuksien järjestämiseen: kylän urheilukisat syksyllä, joululauluillat joulun alla ja pääsiäislauantaina poltettava kylän yhteinen pääsiäisvalakia, jota on käyty katsomassa muiltakin kyliltä.

Vähitellen alettiin järjestää tilaisuuksia, joilla hankittiin varoja yhdistykselle. Isäinpäivälounas marraskuussa 1989 kylän koululla sai heti suuren suosion. Vuonna 1993 järjestettiin ensimmäiset Latotanssit Perälän maatilalla. Sen jälkeen tansseissa on vuosien aikana esiintynyt useita kauhavalaisia orkestereita. 

Kylän syysurheilukisat korvattiin myöhemmin urheilullisella talvipäivällä, jossa ohjelmana oli erilaiset kilpailut. Yhtenä kilpailulajina oli useita vuosia ”Akankantokisa”, johon haastettiin mukaan muita kauhavalaisia kyliä. Keväisin kylän väki kokoontui toukokuussa siivoustalkoisiin Ojutjärvelle haravoimaan kaupungin uimaranta-aluetta.

Vuodesta 1988 aina vuoteen 1999 saakka kyläyhdistys teki talkoilla ”Kauhavan suurimman” pääsiäisvalakian koulun viereiselle pellolle. Pääsiäisvalakialla oli katsojia eri puolilta Kauhavaa ja mukana oli myös muualle Suomeen muuttaneita ”vanhoja” kyläläisiä.

Kyläyhdistys järjesti syksyllä 1997 ”Turvallinen koulutie” -kampanjan, jolla lasten huomiota kiinnitettiin turvalliseen liikennekäyttäytymiseen. Syksyllä 1997 järjestimme kuntotempauksen arpajaisvoittoineen tavoitteena kyläläisten liikunnan lisääminen.

Kesällä 1998 järjestettiin lapsille näytelmänkirjoituskilpailu, johon osallistui lapsia ympäri maakuntaa. Kyläyhdistyksen valitsema raati valitsi parhaan näytelmän, joka harjoiteltiin esityskuntoon kyläkoululla ja esitettiin lokakuussa 1998 kyläyhdistyksen järjestämässä Lasten teatterijuhlassa. Juhlassa esiintyi myös vieraileva teatteriryhmä Helsingistä ja Kauhavan kirjaston esittämä pöytäteatteri.

Kyläavustajat
Vuonna 1997 oli kyläavustajana kirvesmies, joka teki mm. aidan koulun ympärille ja leikkivälineitä sekä koulun pihaan, että kyläyhdistyksen tekemälle leikkikenttäalueelle. Keväällä 1999 palkkasimme yhdistelmätuella kyläavustajan toimimaan lähinnä vanhusten kotitalousapuna. Apu oli vanhuksille ilmaista. Kyläavustaja toimi maaliskuuhun 2000 asti.

Syksyllä 1999 käynnistimme lasten iltapäivätoiminnan koulun tiloissa. Toiminnan ohjaajaksi saatiin myöskin yhdistelmätuella palkattu henkilö. Koulun oppilaiden kautta tehdyssä kyselyssä aikaisemmin keväällä ilmeni tarvetta koululaisten iltapäivätoimintaan, ja siihen osallistuikin lukuvuoden aikana 6–17 koululaista päivittäin klo 12–17. Toiminta oli perheille ilmaista, lukuun ottamatta kymmenen markan välipalamaksua päivässä. Lokakuussa 1999 vastaanotimme Nuori Suomelta ”Liikkuva iltapäivä” -paikallistuen, jonka avulla iltapäivätoimintaa kehitettiin hankkimalla mm. liikuntavälineitä. Tämän tuen avulla järjestimme myös luistelukoulun (12 kertaa) 5-10 -vuotiaille. Luistelukoulun vetäjänä toimi Nuori Suomi -koulutuksen saanut omalla kylällä asuva luistelun ohjaaja. Yhdistelmätuella palkkasimme henkilön vetämään kaksi kertaa viikossa toimivaa liikuntakerhoa lapsille. Iltapäivätoiminta loppui v. 2000.

Kesällä 2000 saimme uuden kyläavustajan puoleksi vuodeksi toimimaan lähinnä vanhusten kotiapuna. Monitoimihallin rakennusvaiheen aikana yhdistys työllisti yhdistelmätuella palkattuja rakennusmiehiä. 

Talven 1998-99 aikana kyläyhdistyksen hallituksen jäseniä osallistui kylätoimintakoulutukseen Härmänmaan alueella. Koulutuksessa saatiin tietoa niistä mahdollisuuksista, joita kyläyhdistystoiminnalla sillä hetkellä oli.

Syksyllä 1999 joukko kyläläisiä osallistui kyläkoulutuksen (kansalaisopisto) järjestämään ATK- koulutukseen.

Syksyllä 2000 järjestettiin Ruotsalan koulupiiri ry:n logon suunnittelukilpailu. Kevätkokouksessaan kyläyhdistys valitsi 27 kilpailuehdotuksen joukosta logoksi Jaakko Kamppilan suunnitteleman monitoimihallia kuvaavan kilpailuehdotuksen. 

Jääkiekkokaukalon ja huoltorakennuksen suunnittelu ja rakentaminen vuosina 1998–1999
Koululle tarvittiin jääkiekkokaukalo/pallokenttä ja siihen liittyvä huoltorakennus. Jälkikäteen ajatellen tästä muotoutui eräänlainen harjoitushanke myöhemmin toteutettavalle monitoimihalli-hankkeelle. Tuolloin saatiin esimakua investointihankkeen tekemisestä. Talkootyön merkitys oli yhdistykselle kahdella eri tavalla tärkeä. Toisaalta talkootyöllä ”maksettiin” hankkeeseen liittyvä kyläyhdistyksen yksityisrahaosuus. Vähintään yhtä tärkeää oli, että saatiin ihmisiä tekemään työ, jotta rakennus valmistui. Kylältä löytyi monenlaisia osaajia, joiden talkootyö mahdollisti hankkeen toteutumisen.  Tämä hanke jo osoitti, että tällaista väkeä Ruotsalan kylästä löytyi. Ulkopuolinen rahoitus tuli EU-hankkeelta ja Kauhavan kaupungilta. Jääkiekkokaukalo-hanke valmistui vuoden 1999 lopussa, jolloin samaan aikaan aloiteltiin alkuperäisen suunnitelman mukaisen liikuntasalin suunnittelua, joka myöhemmin muuttui monitoimihalli-hankkeeksi. 

Monitoimihalli
Monitoimihallin rakentaminen oli Ruotsalan kyläyhdistyksessä ylivoimaisesti suurin ja vaativin hanke niin työmäärältään kuin ajallisestikin. Suunnittelu- ja rakennusvaihe ajoittui vuosille 1999-2001. Talkootöitä tehtiin joka viikonloppu marraskuusta 1999 kesään 2000 saakka sekä lauantaisin että sunnuntaisin. Talkootyöntekijöitä oli päivittäin noin 10- 15 henkilöä. Rakentamiseen ja sitä tukeviin toimintoihin osallistui kylästä kaikkiaan 233 henkilöä ja sen lisäksi rakennustöihin palkattiin yksi päätoiminen kirvesmies vuoden ajalle. Rakentamistöiden aktiivisina vetäjinä toimivat Martti Hernesaho ja Eero Mäenpää, joiden työpanos ja rakennusalan asiantuntemus oli hankkeen etenemisen kannalta oleellisen tärkeää. Kylillä asuvien yrittäjien panos oli myös merkittävä.

Koko prosessi alkoi rahoitusmahdollisuuksien selviämisellä.  Tässä vaiheessa vielä puhuttiin Ruotsalan koulun liikuntasalin tekemisestä. Myöhemmin hanke muuttui monitoimihalli-hankkeeksi. Rakennusmestari Markku Halmesmäkeä pyydettiin tekemään rakennuksen kustannusarvio. Esko Kamppisen suunnitteleman rakennuksen pohjapinta-ala oli 5000 neliömetriä ja liikuntasalin korkeus oli 7 m. Saliin liittyi liukuovilla erotettu luokkahuone/kerhohuone ja pohjoispäätyyn oli piirretty keittiö ja varastohuone. Lisäksi oli tyttöjen ja poikien pesuhuone- ja pukuhuonetilat, sekä tarvittavat wc-tilat. Salin 7 metrin korkeus antaa mahdollisuuden käyttää salia lentopallon virallisena harjoituskenttänä.

Riskin minimoimiseksi päätettiin kysyä kyläläisiltä etukäteen kirjalliset sitoutumiset osallistumisesta hankkeeseen joko työpanoksella, rahalla tai muuten. Talo talolta kerättyjen talkoositoumuslistojen pohjalta olikin sitten helpompi soittaa talkootyöntekijöitä töihin. Talkootyöt suunniteltiin tehtäväksi pääosin viikonloppuisin.

Talkootyöntekijät esittivät toiveen, että sama porukka työskentelisi saman viikonlopun aikana lauantain ja sunnuntain. Kaikkiaan miehet lupasivat tehdä talkootyötä 185 päivää kuukaudessa ja naiset 63 päivää kuukaudessa hankkeen aikana.

Talkootyölistojen perusteella saatiin laskettua talkootyön rahallinen arvo, jota käytettiin hankkeen yksityisrahaosuuden osoittamiseksi ELY-keskukselle. Talkootyön kokonaismääräksi tuli 911 48 mk. Talkootyöntekijöitä oli kaikkiaan 233, joista miehiä oli 157 ja naisia 76. Kyläläisillä oli monipuolista ammattitaitoa ja osaamista, joten ulkopuolisen työn ostaminen oli melko vähäistä. Työt edistyivät hyvää vauhtia ja rakennus valmistui elokuussa 2001, jolloin tehtiin rakennuksen lopputarkastus. 

Koulun ja kyläläisten yhteistä joulujuhlaa Ruotsalan Monitoimihallilla päästiin viettämään ensimmäisen kerran jouluna 2000, vaikkakin vielä keskeneräisissä tiloissa. Kylän yhteinen rakennusurakka saatiin sitten valmiiksi elokuussa 2001. Mäenpään Eero sai jälleen sanoa: ”Kiitellään taas toisiamme hyvin tehdystä työstä”. Siinä on talkoohenki kiteytettynä.

Vielä 20 vuoden käytön jälkeenkin monitoimihalli on hyvässä kunnossa, vaikka se on ollut ahkerassa käytössä. Rakennusvaiheessa panostettiin laatuun. Esimerkiksi kosteat tilat, keittiö ja vessat laatoitettiin, eikä käytetty missään muovimattoja. Hallista on pidetty huolta Myös kylän omat nuoret, joita oli mukana rakennustöissä, katsoivat perään, ettei vahinkoa yhteiselle omaisuudelle aiheuteta.

Monitoimihallin laajentaminen
Koulu tarvitsi lisätilaa aamu- ja iltapäivätoimintaan, sekä musiikkiluokaksi. Sitä varten kyläyhdistys haki investointihankkeella tukea Leader-kehittämisyhdistys Aisaparilta. Monitoimihallin tehtiin vuonna 2005 noin 100 m2:n laajennus, jolla saatiin musiikkiluokka ja toinen varastohuone. Laajennuksen myötä hallin kokonaispinta-alaksi tuli 6000 neliömetriä.

Lähde: ”Ruotsala -kylä järven kainalossa” -kyläkirja

 

Vieritä ylös