Ruotsalan kylän alueella on ollut monta maanviljelystilaa jo 200 vuotta sitten. Kaikissa maanviljelystaloissa on harjoitettu perinteisiä elinkeinoja, maanviljelystä ja karjanhoitoa.
Kun jokitörmät kävivät riittämättömäksi, laajennettiin reviiriä Mustanmaan ja Ojutjärven suuntaan. Koppalan kylä on kautta aikojen ollut nykyisellä paikalla.

Perimätieto kertoo, että Kauhavan toinen kirkko on ollut ”Ruottalaasen mäellä”.
Ensimmäinen vainaja on tuotu uudelle hautausmaalle vuonna 1924. Huonot tiet ovat olleet pitkään kylän riesana. Sähkö saatiin v. 1925, ensin Juusolaan, sitten Vinkkakankaalle ja muualle Ojutärven suuntaan. Rinnan perinteisen maanviljelysammatin kanssa kasvoi kylällä myös käsityöläisten ammattikunta. Kylässä asui maalareita, muurareita, kirvesmiehiä, puukkoseppiä sekä monen muun alan ammattitaitajia. Naisten alaa oli kaikenlaiset kudonnaiset: ryijyt, matot ja muut sellaiset.

Kylissä urheiltiin, harrastettiin näytelmätoimintaa, sekä torvisoittoa sen jälkeen, kun vuonna 1908 Heikkilään rakennettiin työväenyhdistyksen toimitalo. Siihen aikaan ei ollut radiota ja televisiota, joten soitot ja näytelmätoiminta toivat viihdettä ja vaihtelua kyläläisten elämään. Samassa työväentalon yläsalissa syntyi myös urheilu- ja voimisteluseura Vesa. Syyskuussa v. 1910 oli seuran ensimmäinen urheilukilpailu.

Kyläkoulun perustaminen tuli tarpeelliseksi vuonna 1925 lasten lukumäärän kasvaessa kylällä. Rakennusvaihe kesti syksyyn 1926. Koulun tontti ostettiin Passiselta hintaan 19 000 mk. Koulupiirin johtokuntaan valittiin puheenjohtajaksi Juho Arvola. Arvolalle koulun perustaminen olikin varmaan sydämen asia. Hän, jos kukaan tunsi itse oppimisen vaikeudet. Arvolan Juho nimittäin kävi kiertokoulua vain yhden päivän, jatkoi sitten itseopiskelua niin pitkälle, että osasi kirjoittaa ja lukea englantiakin, mutta puhua ei osannut. Tämä oli mittava saavutus siihen aikaan. Varapuheenjohtajaksi tuli Jalmari Tuurismäki, tulevan opettajan, Helvi Tuurismäen isä. Talouden hoitajaksi Albin Passinen. Muina jäseninä toimi K. Hautala, N. Pohjola ja K. Korpimäki. Kirjurina toimi Jalmari Tuurismäki, joka muutenkin oli koko kylän kauppakirjan tekijä ja asioitsija.

Johtokunta toimi myös rakennustoimikuntana. Rakennusmestari Frans Rekola laati rakennuspiirustukset. Nahkalasta ostettu talo käytettiin uuden koulun rakentamiseen, siksi koulusta tuli kaksikerroksinen. Rakennustyö aloitettiin keväällä ja rakennus saatiin syksyyn mennessä vesikatto-vaiheeseen. Työtä jatkettiin seuraavana kesänä niin, että koulu oli valmis syksyllä. Koulun vihkiäisissä oli mukana mm. puhallinorkesteri ja Kauhavan sekakuoro opettaja Airon johdolla. Juhlapuheen piti tarkastaja H. Aulanko.

Arvolan Ellin esittämän runon (Tarttee olla kiltisti) ja rovasti Kankaan puheen jälkeen oli tämä 253 504 mk maksanut Ruotsalan koulu valmis aloittamaan toimintansa opettaja Aleksi Mesimäen ja 33 oppilaan voimin. Käsityöopettajana toimi rouva Lyyli Mesimäki.

Toiseksi eli alaluokkien opettajaksi valittiin Helvi Tuurismäki, jonka opettajan uraa kestikin sitten yhtäjaksoisesti kunnioitettavat 43 vuotta. Tämän pitkäaikaisen arvokkaan työnsä johdosta oli Helvi hyvin pidetty ja arvostettu kyläläisten keskuudessa. Pienet oppilaat suorastaan palvoivat opettajaansa. Kiintymys oli molemminpuolista. Sen tähden oli jotenkin traagista, että hän aivan odottamatta siirtyi ajasta ikuisuuteen, kolme päivää sen jälkeen kun hän oli pitänyt oppilailleen jäätelöjuhlat ja laskenut nämä kesälaitumille. Opettaja, joka melkein aina oli  oppilaitten ympäröimä, oli kuollessaan aivan yksin huoneessaan. Mutta elämän ja koulutyön oli jatkuttava kaikesta huolimatta. Helvin työtä jatkamaan valittiin opettaja Mirja Kariniemi vuonna 1971.

Keittola toimi koululla lähes alusta alkaen, mutta ruuasta piti maksaa 5 mk/viikko. Monille ruuan osto ja käsityötarvikkeitten hankkiminen tuotti vaikeuksia ja näin ollen joutui johtokunta avustuksin turvaamaan koulunkäyntiä.

1930-luku oli ahkeraa työn aikaa ja koulu vakiinnutti asemansa kyläyhteisössä. Sota-aika merkitsi siirtoväen tuloa Kauhavalle. Osa sotaa pakoon lähteneistä siirtolaisista oli vain läpikulkumatkalla Kauhavalla, mutta osa jäi pysyvästi asumaan. Niinpä Ruotsalan koulupiirissä tulivat tutuiksi mm. Uukuniemi ja Suistamo. Sodan loputtua tuli koulun opettajaksi Antti Toivola, joka oli myös sotaa pakoon joutunut siirtolainen. Mainittakoon tässä vielä, että Kauhavan ensimmäiset sodan uhrit olivat Aaro Hautala, Kai Pollari ja Eero Kankaansyrjä. Koulupiiristämme kaatui kaikkiaan 14 nuorukaista.

Oppilasmäärän yhä lisääntyessä kävi koulu ahtaaksi ja koulutilaa vuokrattiin kylältä. Koulun alaluokat toimi pitkään Vuorijärven tiloissa, hetken aikaa Välimäen talossa sekä Ikolan talossa koulun läheisyydessä. Ruoka näille Helvi Tuurismäen siirto-oppilaille kuljetettiin 20 litran meijerikannulla, milloin pyörän sarvessa, milloin potkukelkalla. Pääasia oli, että huolto pelasi.
1960-luvulla sekä 70-luvun alussa oppilasmäärä oli huipussaan, erään oppilaan mukaan 127 oppilasta.
Koululla toimi 4 opettajaa: H. Tuurismäki, M. Aarikka, Seija ja Allan Tuulasvaara sekä Anne Järvenpää (osan aikaa). Unohtaa ei sovi myöskään Sutkin Katria, joka hemmotteli oppilaita hyvillä keitoillaan eli toimi koulun keittäjänä eläkepäiviinsä saakka. Samoihin aikoihin koulua laajennettiin.

Silloin voitiin hyvällä syyllä sanoa, että kylä elää. Kylässä toimi 3 yksityistä kyläkauppaa sekä yksi kioski. Mutta ajat muuttui niin myös tässä koulupiirissä. Kyläkaupat kuolivat pois yksi toisensa perään, joten kylä on kokonaan ilman kauppaa ja koulu lakkautettiin v. 2020.

-Lähde: Ruotsala, kylä järven kainalossa-